
Ngaue popula ko e taa e tama ‘o fa’ao e saketi Black Power
Pea toe ,alakai ‘aki e kaa´ ‘o lavea lahi NA’E tautea he fakamaau’anga lahi ‘i ‘Okalani´ ke ngaue popula e matapule Tonga ko Siaosi Meleisia ke

Pea toe ,alakai ‘aki e kaa´ ‘o lavea lahi NA’E tautea he fakamaau’anga lahi ‘i ‘Okalani´ ke ngaue popula e matapule Tonga ko Siaosi Meleisia ke

NA’E tali ‘e Fakamaau Lahi, Petunia Tupou ‘a e kole ‘a Dr. Malakai Koloamatangi ‘i he fakamaau’anga kelekele ke ta’ofi pe li ki tu’a e ‘eke’i

Ngaue popula ki he tila faito’o konatapu holo ‘i Christchurch ma’ae kau kengi Commancheros NA’E tautea he fakamaau’anga lahi ‘o Christchurch ‘a e matapule Tonga ko

Tu’utu’uni Kapineti ke ‘ave pe Starlink ‘e 2 ki ‘Eua ‘ave ‘e ia e 19 NA’E tu’utu’uni ‘e Fakamaau Lahi Paul Karlic ke halaia ‘a e

KO E taha e kaveinga ‘oku talanga’i he mitia fakasosiale ko e tohi ‘o pehee ko e ongo loli na’e hu mai ‘e he Potungaue Minsitry

Leleaki’i ki he falemahaki CWM ‘I Suva ‘o nau toki ake mei ai ‘OKU toki hoko e fakatamaki´ pea toki hahaka hake he na’e mei kehe

Hili ko ia´ ko e ‘api ia ‘a e tama kehe? Mahino koe kaakaa ka ko e ha ne ‘ikai fakatotolo’i fakalelei ai he ‘ofisi

NA’E ‘ikai ke tali he fakamaau’anga kelekele ‘a Tonga e ‘eke’i ‘e Viliami Taufa ‘ene totonu ki he ‘api ko Niumui ‘i Kolofo’ou ‘aia ‘oku lisi

NA’E tu’utu’uni ‘a Fakamaau Petunia Tupou mo Salote Fukofuka he fakamaau’anga kelekele´ kia Lofia Satini ke ne fetukutuku leva mei he ‘api kolo hono ta’okete´, Ve’etutu

NA’E tali ‘e Fakamaau Petunia Tupou mo Fuiva Kavaliku he fakamaau’anga kelekele ‘a Tonga ‘a e ‘eke’i ‘e Soane Fehoko Pale ‘ene totonu ki hono ‘api kolo ‘i

Na’e ‘ikai ke tali ‘e he fakamaau’anga Tangi ‘a Nu’usila e tangi ‘a e matapule Tonga ko Manumataongo Fukofuka he tautea ngaue popula ta’u 7 ia

Mo’ua $15,000 kae totongi $40 pe he uike he ko ‘ene ma’u’anga pa’anga ko e $62 pe he uike NA’E tautea he fakamaau’anga fakavahe ‘a ‘Okalani

Hao pe he ‘oku malu’i kakato hono tautea ki tu’a ke ‘oua na’a ne toe fai ha hia NA’E tautea ‘e Fakamaau Similoni Tu’akalau ‘a e

‘OKU kei ngaue e kau Polisi ‘o Sydney ke fakatotolo’i hono fana’i e matapule ko ‘Alai ‘Ahio ta’u 28 ‘o ne mate he po Tusite´. ‘Oku

HILI e fetuukuaki e ngaahi sino e pule’anga´ pe kohai te ne fakatotolo’i ‘a Piveni Piukala he hia na’e tukuaki’i ia ki ai´ ne paasi mei

Ne tu’o 4 e feinga ke nau fakalelei ‘i tu’a mo e ‘ikai pe, pea oo aa ‘o hopo. Pita Hopoate pe ne ‘ilo e

Malie e ma’u ‘ene fetohi’aki mo e alea’i e faito’o ‘o kehe ia mei he me’a na’a ne tala´ NA’E ‘ikai ke tali ‘e he Fakamaau’anga

NA’E ‘ikai ke tali ‘e he Fakamaau’anga tangi´ ‘a e tangi ‘a Mele ‘Amanaki he’ene fakatonutonu mo e Pangike South Pacific Tonga Ltd fekau’aki mo ‘ene

Puke kotoa ‘ene koloa´ ‘o fakatautuki ke totongi e mo’ua´ NA’E ‘ikai ke tali ‘e he Fakamau’anga tangi e tangi ‘a e fefine pisinisi ko Lesieli

Fakamana’i’aki e mata’itele te ne hifi ia ka ‘ikai ‘oange ‘ene koloa´ NA’E tautea ‘e fakamaau lahi Garlick ‘a Viliami Tomasi ke ne ngaue popula he

‘Ikai tali e tangi e fakafofonga maloloo ‘o e ongo Niua´ NA’E ‘ikai ke tali ‘e he Fakamaau’anga Tangi ‘a e tangi e fakafofonga maloloo e

NA’E hoko ha mofia he Potungaue Ngaahi Ngaue Lalahi ne fa’a ‘iloa ko e MOU ‘i Longolongo ‘i he hengihengi Tu’apulelulu ki he Falaite 15 ‘o

Mavae ‘a e Fakamaau Lahi Cato mo hono mali´ ‘o foki ia ki Nu’usila kae nofo ‘a Marsha ‘i Tonga mo fakangaue’i ‘e Dalgety he

Malie e keisi ni he ‘asi e ngaahi hingoa ‘iloa he tila´ ‘i Tonga mo ‘enau fekaukau’aki´ NA’E‘ikai ke tali ‘e Fakamaau Seinimili Tu’i’onetoa Fonua

NA’E tautea e talavou mei ‘Utulau ‘e Fakamaau Penisimani Ma’u ke ne ngaue popula ki he hia na’e tukuaki’i ia ki ai´ ‘aia ko e ma’u mo

NA’E tautea ha tangata’eiki ta’u 57 mei Ha’avakatolo ko Sikesiteni Fukofuka ke ne totongi e $1,500 ‘i loto he uike ‘e 2 ka ‘ikai ‘e ngaue

NA’E tautea he Tu’i fakamaau lahi´ e ki’i talavou ta’u 21 mei Kolovai ke ngaue popula kae toloi kakato. Ko e mamahi´ ko ha ki’i talavou

‘Atunga ee toe nofo e mali ua´ ia ‘o lau atu he FB ki he mali fakalao´ ko e fetukutuku aa mei he ‘api´ NA’E ‘ikai

Hala e lau ko e uta´ ne ‘omai mei he’ene tamai´, ne pekia ‘ene tamai ‘a’ana he ta’u ‘e 19 kuo ‘osi´. ‘Ikai lava fakamo’oni’i

Tukuaki’i ki he faihala, filifili manako, fakapone, alea’i pe ‘e ia ‘ene ngaahi fefolau’aki, ta’efakaongoongo mo e sio kita mo silalo NEONGO kuo ‘osi maloloo ‘a