Fakamaloloo’i mei Fale alea ki he tukuaki’i fekau’aki mo e faito’o konatapu
Tali halaia ‘a Lekau Veikune ki he hia na’e tukuaki’i ia ki ai´ KUO tuku mai mei he Fale Alea ‘o Tonga´ ha fakamatala kuo nau
Tali halaia ‘a Lekau Veikune ki he hia na’e tukuaki’i ia ki ai´ KUO tuku mai mei he Fale Alea ‘o Tonga´ ha fakamatala kuo nau
NA’E tu’utu’uni ‘e Fakamaau Ane Mailangi ke halaia e fefine ko Vasi Taiamoni Vehikite nofo ‘Amelika ki he’ene maumau’i e lao fakamamahi mo fakatupu ha maumau
NA’E tautea ‘e he Tu’i Fakamaau lahi le’ole’o´, Petunia Tupou ‘a ‘Etuate Lavulavu ke ne totongi e $15,000 ko e anga ta’efaka’apa’apa ki he fakamaau’anga´. Ko
NA’E ‘ikai ke tali ‘e he Tu’i Fakamaau le’ole’o´, Petunia Tupou ‘a e ‘eke’i ‘e Sosefo Penitani e tu’unga fakalao hono lisi e konga hono ‘api
NA’E lava lelei e huufi e Fale alea ‘o Tonga´ he Tu’apulelulu´ ‘e he Pilinisi Kalauni´, Tupouto’a he ‘oku ‘i muli ‘a ‘Ene ‘Afio´. Ko e
NA’E halaia ‘a Manase Tongia hili ‘ene tali tonuhia ki he hia ko e tali ha koloa kaiha’a. Kae lolotonga e hopo´ ne liliu e tali
KUO faka’ilo ‘e he kau polisi Fremont Boulevard, California ‘a e tangata ta’u 58 ko Hung Vuu ki he tamate tangata he’ene faka’uli konaa ‘o tui’i
Fakatatau ki he fakamatala mei kau Polisi ‘o Papakura na’e hae ‘a e ‘api siasi Fakatahataha ‘a e kau Tonga´ ‘i Papakura´ ‘i he ‘aho 13
Ko e ongo Palemia maloloo ‘aki ‘eni ‘e 2 ‘a Fisi kuo ngaue popula NA’E tautea he Tusite kuo ‘osi´ he fakamaau’anga lahi ‘a Fisi´ ‘a
KUO tukuange mai ‘e he kau Polisi ‘o Salt Lake City ‘a e hingoa e tokotaha na’e fana’i he kau Polisi ‘o Taylorsville ko e matapule
NA’E ma’u he pongipongi Sapate ha tamai ko Kepueli ‘Ahome’e mei Ha’alalo he ve’ehala loto ‘i Tokomololo kuo ne pekia. Fakatatau ki he fakamatala ‘oku ma’u
Pea ko e ngaahi faitu’utu’uni ‘a e pule’anga, ‘oku kaunga tonu mo e mo’ui ‘a hotau ngaahi komiuniti. Ne fakamo’oni’i eni ‘i he ngaahi me’a
NA’E fakahoko ha faka’apa’apa makehe ‘a e kau polisi he ‘ofisi Alameda County ‘i ‘Amelika ki he fefine Tonga ne ngaue honau ‘ofisi ‘o ne tali
NA’E tautea he fakamaau’anga´ e fefine ko ‘Eva ‘Ailolo ka ‘oku toe ‘iloa pe ko ‘Eva ‘i Pomana Tau’ese ke ne ngaue popula koe’uhi´ ko e
NA’E tautea ‘e Fakamaau lahi le’ole’o Langi ‘a ‘Etuate Siaosi Katoa ta’u 32 ‘o Nukunuku ke ne ngaue popula ki he kaiha’a e naunau langa mei
NA’E tautea ‘i he fakamaau’anga´ ‘a e fefine ko Mele Soloi Malo Havea ta’u 35 mei Fungamisi Vava’u ki he hia na’e tukuaki’i ia ki ai ko ‘ene
Fokotu’u ke fakafisi ‘a ‘Emeline mei he TDB? ‘I he hanga atu ‘a e ngaahi kautaha ongoongo mo fetu’utaki ke nau kau he fakamanatu e ‘Aho
‘I Sepitema 2016 na’e tautea ai he fakamaau ‘anga ‘i ‘Okalani ‘a Kasinga Filivao ke ne ngaue popula he ta’u ‘e 14 ki he’ene taa fakamamahi’i hono
‘I HE to folofola tapuni ‘e he ‘Ene ‘Afio´ ‘a e Fale alea ‘o Tonga ki he 2023 na’a ne ‘oatu ai ha fekau fefeka ‘aupito
NA’E tu’utu’uni e Fakamaau Lahi Cooper ke hao ‘a Malakai Tu’itavuki ‘o Tofoa ki he tukuaki’i ki he’ene kaiha’asi ha me’alele mo ‘ene ma’u ha koloa
‘I‘Aokosi e ta’u kluo ‘osi´ na’e alea ai e kau kengi Headhunters mo e kau kengi Rebels kenau fetaulaki ki he paaka ‘i Pt England
KO E me’apango he ‘oku ‘ikai faka’ataa ke fakaha e hingoa e matapule ta’u 47 na’e tautea he fakamaau’anga´ ke ne ngaue popula he ta’u ‘e
KUO tautea ‘a e matapule kaakaa lahi ko Tevita Tilitili Ungounga ke ngaue popula he ta’u ‘e 3 pea ko ‘ene ‘ataa pe ‘o tipota’i leva
KUO tuku mai ‘e he CEO e kautaha vakapuna Lulutai Poasi Tei ‘a e fakamatala ‘o faka’ikai’i ‘a e fakamatala na’e tuku atu ‘e he kautaha
‘OKU lolotonga tali hopo atu e taki e polokalama fakatupu pa’anga Tongitupe´ ko Tilila Siola’a Walker Sumchai ‘i ‘Amelika koe’uhi´ ko e mole ‘a e pa’anga
“Ne na ‘osi mavae naua ia he uike ‘e 8” : Tali ia ‘a e Faifekau´ mo faka’ikai’i e tukuaki’i´ KO E taha e talanoa fakaloloma
Ta’efalala’anga e Poate ‘a e Lulutai KUO tuku atu ‘e he fakafofonga Fale alea maloloo ko ‘Isileli Pulu ‘a ‘ene tohi ‘o fokotu’u atu ke fakafisi
NA’E tuku mai ‘e he Sea ‘o e Poate ki he ngaahi ma’u’anga ivi ‘a e pule’anga (Utilities) Tapu Panuve, ‘ene fakama’ala’ala ki he kaveinga ‘ene
NA’E tautea ‘i he Falaite kuo ‘osi´ ’i he fakamaau’anga ‘o ‘Okalani´ ‘a e taha e kau tangata pisinisi ‘iloa ‘i Tonga na’e fa’a ‘iloa pe
Puke moe tama pisinisi uku ika mo’ui ko Teau Faletau he tukuaki’i ki he faito’o´ NA’E ‘ikai ha loto ‘e toe fefeka he tohi ‘a e